Siitepöly
Turun yliopiston aerobiologian laitoksen tiedote:
Siitepölytilanne tänään
Allergia- ja astmaliiton sivuilta lisätietoa allergian aiheuttajista, hoidosta ja mahdollisesta ristiinreagoinnista.
Sivustolta löytyy myös Euroopan siitepölytiedote sekä siitepölysanakirja yhdeksällä kielellä.
Allergia- ja astmaliiton siitepölysivut
Viime kevään siitepölyennusteet metsään, nyt luvassa pahempi kevät
Ennustin vuosi sitten tukalaa kevättä leppä- ja koivuallergikoille, tavanomaista oirekesää heinänuhaisille ja helppoa loppukesää pujoallergikoille. Miten kävikään? Sateinen kesä todisti, ettei edes vuosikymmenen kokemus siitepölyjen seurannasta takaa kovin luotettavaa ennustetta tulevalle siitepölykaudelle.
Varsinkin leppä petti ja pahasti, sillä siitepölyä mitattiin Kaakkois-Suomessa alle puolet tavanomaisesta määrästä. Paikallista kukintaa kesti tuskin viikon päivät, mutta kaukokulkeumapiikki maaliskuun puolivälissä osui sentään kohdalleen. Huhtikuun puolivälissä etelästä kaukokulkeutui suuria määriä myös koivun siitepölyä, mutta sen jälkeen koivuallergiset selvisivätkin vähällä. Vapun lämpöaallon yhteydessä koivut kukkivat heikommin kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvulla.
Heinäallergisten hengitettävänä oli odotetusti tavanomainen määrä siitepölyä, vaikka pouta- tai hellekausia ei kesällä juuri ollut. Kenties juuri siksi huippupitoisuudet jäivät mittaamatta. Siitepölykausi päättyi keskinkertaiseen, mutta tavallista lyhyempään pujon kukintaan. Edellisen kesän huippupitoisuuksista tultiin rymisten alas ja kausi oli ohi jo elokuun puolivälissä.
Edellisistä heikoista lehtipuuennusteista huolimatta alla jälleen puolivakava näkemys tulevan siitepölykauden etenemisestä! Voit seurata ennusteen paikkansapitävyyttä Instituutin sivuilta osoitteesta www.ekay.net.
Sivuille päivitetään Kaakkois-Suomen siitepölytilanne kahdesti viikossa maaliskuun alusta elokuun loppuun.
”Leutojen talvien surkea sarja jatkui. Vaikka lepällä oli vuorossa heikompi kukintakevät, edellisen kevään vaisu kukinta oli jättänyt puille lisävoimia. Niinpä lepän siitepölyä oli ilmassa lähes yhtä runsaasti kuin edellisenä vuotena. Leppäallergikoille määrät olivat kuitenkin keskivertoa pienempiä ja oirekausi siten hieman tavallista helpompi. Lähes kuukauden mittaisen kukintakauden huippu osui huhtikuun alkupäiviin.
Kaksi vuotta voimia keränneet koivut intoutuivat pölyttämään voimakkaasti jo huhtikuun lopulla. Siitepölykausi venyi lähes kuukauden mittaiseksi. Yli tuhanteen nousevia huippupitoisuuksia mitattiin noin viikon ajan toukokuun puolivälissä, pahimpana päivänä ilmassa oli yli 10 000 siitepölyhiukkasta ilmakuutiossa. Koivuallergikoilla oireita oli selvästi enemmän kuin muutamana edellisenä keväänä.
Edellistä aurinkoisemman kesän myötä myös heinien siitepölyä oli ilmassa tavallista enemmän ja heinäallergisten oirekausi oli pitkä. Heinien kukinta alkoi ennen kesäkuun puoliväliä ja jatkui aina heinäkuun loppuun saakka. Muutamana päivänä mitattiin myös huippupitoisuuksia, jolloin vuorokauden keskiarvona oli yli sata siitepölyä ilmakuutiossa. Viimeksi vastaavia päiviä oli vuonna 2005.
Pujot kukkivat keskimääräistä heikommin, vaikka aloittivatkin hyvissä ajoin jo heinäkuun puolella. Suuria vuorokausipitoisuuksia oli vain muutamana päivänä kuun lopulla. Viimeiset hiukkaset elokuun lopulla olivat ilmeisesti lähisukuisen ketomarunan, jotka yhdessä marunatuoksukin kaukokulkeutuneen siitepölyn kanssa aiheuttivat vähäisiä oireita joillekin pujoallergikoille.”
Kimmo Saarinen, Instituutin johtaja
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti